BusinessInvesting

Karon Grilli

Karo Hämäläinen

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

Play

Open in

30 episodes
weekly
Avg 56 min
Finnish

Episodes 30

Newest Oldest Longest

All20 Unplayed20 In progress0 Played0

Counted on this page — what you have heard stays on this device, so it is not something the list can be paged by.

Wednesday · 1 hr 15 min
#118. Pääomasijoittamisen zombit ja Urho Kekkosen haamu, Marko Junkkari?
Nollakorkoajan päättymisen jälkeen listaamattomalla markkinalla on ollut takkuista. Pääomarahastoilla on ollut vaikeuksia myydä salkuissaan olevia yhtiöitä, sijoittajien rahat ovat jääneet juntturaan eikä uusien rahastojen perustaminen ole onnistunut entiseen malliin. Pääomarahastoyhtiöt, jotka eivät pysty vakuuttamaan potentiaalisia sijoittajia, ovat lirissä. ”Ne muuttuvat eläviksi kuolleiksi, jotka koettavat päästä eroon olemassa olevan salkun viimeisistä yhtiöistä”, kuvailee toimittaja ja tietokirjailija Marko Junkkari. Jukkarin arvion mukaan pääomasijoitusalan zombiutuminen lisääntyy. Junkkari on haastatellut kymmeniä alan toimijoita Pääomasijoittajat-kirjaansa varten. Grillillä puhutaan siitä, miksi suomalaisilla Buyout-rahastoilla on vaikeuksia kerätä uutta rahaa, vaikka niiden tuotot ovat kansainvälisesti vertailtuna olleet erinomaisia. Entä mikä on valtion sijoitusyhtiön Tesin rooli – ja onko siitä tullut jo liian vaikutusvaltainen? Lisäksi puhumme pääomasijoittajien maineesta, Venture Capital- ja Buyout-sijoittamisen eroista sekä siitä, miksi ruotsalainen EQT on kasvanut aivan eri mittaluokkaan kuin samoihin aikoihin samoilla aikeilla liikkeellä ollut CapMan. MAINOS Marko Junkkarin Pääomasijoittajat-kirja (Otava 2026) Grillin kanta-asiakkaille suoraan kustantajan kirjakaupasta hintaan 25 euroa + postikulut koodilla GRILLI25. Linkki kauppaan: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/paaomasijoittajat/5685159
October 7 · 31 min
#117. Heinä–syyskuun 2026 ostot ja myynnit
Voihan verovelka! Grillinpitäjän salkunsiivoushanke kompastui kuin siivooja imurin johtoon. Piilevän verovelan realisoituminen panee empimään myyntipainikkeen käyttöä. Jos salkussa yli 20 vuotta olleen ja arvonsa vähintään 2,5-kertaistaneen yhdysvaltalaisen etf:n haluaisi siirtää paremmin salkkuun sopivaan ja rakenteeltaan parempaan eurooppalaiseen vaihtoehtoon, 100 000 euron suuruisesta myynnistä koituisi maksettavaksi 20 000 euron verot. Uuteen kohteeseen sijoitettavaksi jäisi 80 000 euroa. Haitta ei ole pelkästään se, että salkku pienenee siitä menevän veron myötä - ja joskushan verot pitää joka tapauksessa maksaa. Haitta on myös se, että piilevä verovelka ei ole keräämässä sijoittajalle lisää tuottoa. Jos myydyn ja tilalle ostetun etf:n kohde on kutakuinkin sama ja kumpikin tuottaa seuraavana vuotena 10 prosenttia, pidetyn sijoituksen arvo nousee 110 000 euroon, josta piilevää verovelkaa hankintameno-olettama huomioiden on reilut 22 000 euroa. Myydyn ja tilalle ostetun sijoituksen arvo puolestaan on vain 88 000 euroa, jonka sisällä on vajaan 3000 euron piilevä verovelka. Numeroiden pyörittelyn sijaan jaksossa kuitenkin lähinnä yhtiökommentteja niistä yhtiöistä, joihin vuosineljänneksen aikana toteutuneet 33 transaktiota ovat kohdistuneet. Ne ovat: Osakkeet: LoihdeF-SecureAdmicomBerkshire HathawayPepsiCoLapWallAllianzCityconIlkkaAlma MediaLumo KoditSampo Rahastot:Storebrand ACWIAmyundi Core Stoxx Europe 600Xtrackers MSCI EM MAINOS NEXTORY Haluatko lukea tai kuunnella Bostonin ilmaiseksi? Rekisteröidy Nextoryyn alla olevalla linkillä, niin saat 20 tuntia kuunteluaikaa 30 päivän aikana. Uusille ja palaaville - ja minäkin saan euroni. https://www.nextory.com/fi/karongrilli30 MAINOS PÄÄTTYY Muutakin Nextoryssä voi kuunnella samalla. Jos rekisteröityessä kysytään koodia, se on "karongrilli30".
September 30 · 1 hr 17 min
#116. Aurooran Antti Rauhalan kaava: Kasvua kasvun päälle!
Auroora Yhtiöt ostaa 5–20 miljoonan euron yhtiöitä, joita se mahdollisuuksien mukaan täydentää pienemmillä hankinnoilla, mutta toisin kuin pääomasijoittaja, se ei osta yhtiöitä myydäkseen vaan omistaakseen niitä. Ajatus on, että ostokohteet ovat jo ostettaessa kannattavia, ja niiden tuottamalla kassavirralla Auroora ostaa lisää ja paisuu entistä suuremmaksi. ”Liiketoimintamallimme on ’kasvua kasvun päälle’”, Aurooran toimitusjohtaja Antti Rauhala kuvaa. Rauhalan ”kasvua kasvun päälle” -mekanismi on vastaavanlainen kuin ”korkoa korolle” -ilmiö. Auroora vauhdittaa ostamiaan yhtiöitä kasvamaan, ja kun niiden tulokset ja kassavirrat kasvavat, vapautuvalla rahalla ostetaan uusia yhtiöitä, joita taas kasvatetaan. Kasvua tulee siis kahta kautta: orgaanisesta kasvusta ja yritysostoin tapahtuvasta kasvusta. Ensimmäisen vuosipuoliskona aikana Aurooran yhtiöiden orgaaninen kasvu oli huimat 21 prosenttia. Luku on mykistävä, sillä Aurooran omistukset eivät ole startupeja vaan vakaasti tulosta tekeviä ja etupäässä perinteisenoloisia yhtiöitä. Niitä ei skaalata niin kuin ohjelmistoyhtiöitä. ”Kivaa siinä on se, että kasvu oli laaja-alaista ja tuli useista yhtiöistä, koko meidän repertoaaristamme.” Grillillä puhutaan muun muassa niistä keinoista, joilla Auroora ohjaa itsenäisinä pidettyjä yhtiöitä ja kuinka se pyrkii vauhdittamaan yhtiöidensä kasvua ja kohentamaan niiden kannattavuutta. Kaksinumeroiseen ja vieläpä kakkosella alkavaan orgaaniseen kasvuun ei kuitenkaan parane tuudittautua. Auroora tavoittelee 5–8 prosentin vuotuista orgaanista kasvua. Se lienee realistisempi odotus pidemmälle aikavälille, vaikka Aurooran suurimpien yhtiöiden toimintaympäristö on muuttunut aivan viime viikkojen uutisilla entistä kiinnostavammaksi. Yhteistyössä: Auroora Yhtiöt
September 23 · 58 min
#115. Helsingin pörssin datakeskusbuumerit
Mitkä Helsingin pörssin yhtiöt hyötyvät kuumana sykkivästä datakeskusbuumista? Datakeskusten rakentaminen tuo töitä rakennusliikkeille ja niiden alihankkijoille henkilöstövuokrausfirmoja myöten. Nokia myy datakeskuksiin sisuskaluja ja Wärtsilä voimaloita maailman datakeskuksiin. Kunhan myllyt saadaan pyörimään, ne ryhtyvät imemään sähköä. Odotukset sähkön hintakehitykselle nousevat, mikä hyödyttää suoraan Fortumia ja muita energiayhtiöitä. Samalla monet pöytälaatikossa odottamassa olleet tuuli- ja aurinkovoimalainvestoinnit kaivetaan uudelleen tarkasteltavaksi. Sähköinfrastruktuurin rakentaminen kysyy taas lisää työvoimaa ja vaatii tarvikkeita. Sähkön hinnan kohoaminen lähelle eurooppalaista tasoa epäilemättä panee myös sähkönkäyttäjät miettimään energiansäästöinvestointeja. Voi povailla, että melkein kaikkeen sähköön liittyvään kohdistuu entistä suurempaa kysyntää. Monologijaksossa vajaan tunnin verran jorinaa Helsingin pörssin datakeskusbuumereihin ja investointisyklien luonteesta. Mainituiksi tulevat aiempien lisäksi ainakin YIT, Kreate, GRK, LapWall, Elisa, Merus Power, Auroora ja jopa Kesko. Wärtsilän IR-johtaja Hanna-Maria Heikkinen Grillissä: https://open.spotify.com/episode/0bFHhC2Ae6j8rTAKpvRifb?si=95d8a139a6724f4e Elisan toimitusjohtaja Topi Manner Grillissä: https://open.spotify.com/episode/0iRMY8ZvfGhTEN7vQU59DU?si=a4625d6a1cdb47ce YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa Grillissä: https://open.spotify.com/episode/4L61CoZAPdrBjzjUCs1a1C?si=44819094af224c0c LapWallin yrittäjä-toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen Grillissä: https://open.spotify.com/episode/6OzjF9ncZasYFVEK3NKuBX?si=9b18e228d6d84d7a
September 16 · 52 min
#114. Roddy Snell: "The EM outlook hasn't looked this good in 20 years"
After 15 years of investor neglect, emerging markets are trading at a steep discount to developed markets. Baillie Gifford's Roddy Snell sees three reasons for optimism: attractive valuations, stronger macroeconomic fundamentals and faster economic growth. But what could finally trigger a comeback? Snell points to two key factors: China and the US dollar. He believes the worst may be behind in China — and argues that in areas ranging from electric vehicles and batteries to solar power and AI, Chinese companies are already leading the world. In this episode, we discuss BYD, CATL, Luckin Coffee, Petrobras, Kaspi, EO Technics and the semiconductor giants TSMC, Samsung and SK Hynix. Snell explains why his funds have such large positions in these three semiconductor companies, and why he believes the current memory-chip cycle may be fundamentally different from those of the past. We also talk about the biggest risks to the emerging-markets thesis — from a US recession to problems in China and tensions around Taiwan. And finally: will emerging markets get the green, red or black mustard? The interview was recorded in Edinburgh on August 21, 2026. In co-operation with Baillie Gifford.
September 9 · 1 hr 10 min
#113. Paluu perusasioihin, Oriolan Mats Danielsson?
Oriolalla pitäisi olla kaikki edellytykset tehdä kelpo tulosta. Lääkejakelussa se jakaa Suomessa markkinan Tamron kanssa. Kun lääkkeiden kysyntä ja niiden liikuttelun tarve kasvaa, Oriolan perusbisnes tuntuu teoriassa rahanvuolennalta. Käytännössä tilanne on ollut toinen: Oriola on joutunut esittelemään viime vuosina rutkasti miinuksella olevia tilinpäätöksiä. Keskeinen syy tappioihin ovat harharetket oman perusliiketoiminnan reuna-alueille. Koko Oriolan historia itsenäisenä pörssiyhtiönä vaikuttaa olevan surkeiden sattumusten sarjaa. Viime vuosina kurssia on käännetty: Oriola haluaa palata perusasioihin eli jakelupalveluiden tarjoamiseen lääkeyhtiöille ja niiden kanssa selvästi synergestiseen hyvinvointituotteiden tukkukauppaan. "Meidän odotuksemme on, että strategiakauden lopussa... olemme aivan eri yhtiö kuin nyt", Oriolan talousjohtaja Mats Danielsson sanoo Karon Grillissä. Kaiken keskiössä on logistiikka. Logistiikka on tehokkuusbisnestä. Jotta kone toimisi kuin rasvattu, sen pitää olla kunnossa. Oriolan sydän Suomessa on Espoon Mankkaalla sijaitseva logistiikkakeskus. Se alkaa vedellä viimeisiään. Parhaillaan käynnissä on uuden, selvästi tehokkaamman myllyn rakentaminen Järvenpäähän. Sydämensiirto, eli logistiikkakeskuksen siirto Mankkaalta Järvenpäähän, tapahtuu näillä näkymin vuosina 2027–2028. Uuden sydämen ja uuden verenkiertoelimistön eli toiminnanohjausjärjestelmän pitäisi parantaa rutkasti Oriolan tehokkuutta, jolloin sen pitäisi kyetä tuottamaan palveluja edullisemmin. Tämän voisi kuvitella tarkoittavan entistä parempaa hintakilpailukykyä, siis joko uusia päämiesvoittoja edullisemmilla hinnoilla tai parempaa tulosta nykyisillä hinnoilla – tai luultavammin jotain niiden yhdistelmää. Logistiikkakeskusinvestointi maksaa Oriolan arvion mukaan 110–120 miljoonaa euroa. Kiinteistön ja koneet Oriola liisaa SEBiltä: alkupainotteiset oman taseen investoinnit muutetaan korkeammiksi juokseviksi kustannuksiksi, jotka alkavat rullata uuden laitoksen valmistuttua. Grillillä puhutaan myös kahdesta rahanarvoisesta tase-erästä, jotka Oriola voisi muuttaa rahaksi sopivan hetken tullen. Järvenpään logistiikkakeskus -sijoittajaesitys:https://www.oriola.com/globalassets/investors/other-investor-materials/2026/jarvenpaa-announcement-ir-presentation.pdf Yhteistyössä: Oriola
September 2 · 1 hr 4 min
#112. Liikevaihto tuplaksi parissa vuodessa, Foamitin Erja Sankari?
Luultavasti aika harva entisen Oulun Puhelimen omistajista tietää olevansa mukana vaahtolasimarkkinan pohjoiseurooppalaisessa konsolidoinnissa ja vauhdikasta kasvua hartiavoimin tekevässä yhtiössä. Sijoitusyhtiövaiheen kautta vanhasta puhelinyhtiöstä on kuoriutunut Foamit, joka hallitsee Suomen, Ruotsin ja Norjan vaahtolasimarkkinaa. Vaahtolasi on jätelasista valmistettavaa materiaalia, jota käytetään keventeenä ja eristeenä rakentamisessa – niin omakotitalojen sokkeleiden reunustoilla, kerrostalojen viherkatoilla kuin moottoriteiden rampeissa. Vaahtolasi on kohtuullisen tuore keksintö, ja se kilpailee eri käyttökohteissa kivi- ja savipohjaisten murskeiden kanssa. Kierrätysainespohjaisuus ja alhainen hiilijalanjälki ovat vaahtolasin valtteja. Lisää myyntiä pitäisi olla saatavilla aivan vain lisäämällä vaahtolasin tunnettavuutta. Uusia käyttökohteita etsitään ja löydetään kaiken aikaa. ”Keskitymme niihin, joista saamme aikaiseksi tulosta ja katetta”, Foamitin toimitusjohtaja Erja Sankari linjaa Karon Grillissä. Vaahtolasivalmistus on usein syntynyt lasinkierrätyksen jatkeeksi. Vuosi sitten Foamitin toimitusjohtajana aloittaneen Sankarin johdolla Foamitin ambitiotaso on korkealla. Yhtiö keskittyy taloudellisesti fiksuun liiketoimintaan, yhdistelee pieniä toimijoita ja panee ne kuntoon. Kolmen Pohjoismaan jälkeen kiinnostus on kohdistunut pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Foamitilla on käynnissä yhteisyrityshankkeet niin Saksassa kuin Belgiassa. Epäorgaanista kasvua tarvitaan, sillä Foamitin tavoitteena on peräti 100 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2028 loppuun mennessä. Tällä hetkellä liikevaihto on reilut 40 miljoonaa euroa. Yhteistyössä: Foamit
August 26 · 1 hr 3 min
#111. Helsingin halvimmat yhtiöt
Helsingin pörssissä ja First North -markkinapaikalla käydään kauppaa lähes kuudellakymmenellä yhtiöllä, joiden markkina-arvo on alle 50 miljoonaa euroa. Suursijoittajien on hankala sijoittaa niihin, sillä sijoitussalkun kannalta järkevän painon saaminen vaatisi suuren osuuden ostamista yhtiöstä. Eikä se onnistu vaikuttamatta kurssiin – eikä osakkeesta ainakaan pääsisi eroon helposti. Viime aikoina pörssin pienen yhtiöt ovat laajasti ottaen jääneet osattomiksi kurssinoususta. Siihen on hyvät syynsä. Pörssin pienimpien joukossa on kosolti ikuisia alisuorittajia samoin kuin edellisessä listautumisbuumissa listautuneita firmoja, joille todellisuus on osoittautunut toiveita karummaksi ja kurssi käyttäytynyt sen mukaisesti. Pienyhtiöt ovat tyypillisesti myös enemmän kotimarkkinayhtiöitä kuin pörssijätit. Suomen talouden ounastellun elpymisen pitäisi avittaa kotimarkkinayhtiöitä. Ja kun suuryhtiöillä menee hyvin ja ne satsaavat tulevaan, sitä enemmän niitä palvelevat pienyhtiöt saavat töitä. Löytyisikö pörssin pienimpien joukosta Pirkka-osakkeita – kohtuullisen laadukasta liiketoimintaa kukkaroystävälliseen hintaan? Jaksossa käydään kursorisesti läpi Helsingin halvimmat, alle 50 miljoonen euron markkina-arvon yhtiöt.
August 19 · 40 min
#110. Sijoittajan vaarallisin työkalu
Saha on vaarallinen työkalu. Jos maailmanvalloitusta tekevän yhtiön osakkeet myy liian aikaisin, jää paitsi suurista tuotoista. Ruuvimeisselikin on vaarallinen, etenkin jos sitä käyttelee yhtiön talousjohtaja. Aivan laillisilla laskentatoimen keinoilla yhtiö pystyy yleensä säätämään tuloksensa halutun kaltaiseksi. Vaarallinen on myös vasara, jos vasara kädessään näkee ympärillään vain nauloja. Sijoittajan vaarallisin työkalu on kuitenkin viivoitin. Viivoitinta voi käyttää väärin ainakin kahdella salkun kannalta potentiaalisesti kohtalokkaalla tavalla. Toinen on yhtiön kehityksen ekstrapolointi eli "viivoitinanalyysi". Viivoittimen voi myös asettaa vaakasuoraan jollekin aiemmin vallinneelle tasolle, oli sitten kyse osakekurssista, liikevaihdosta tai kannattavuudesta. Tällöin ajatuksena on, että suure palaa tasolle, jolla se joskus aiemmin on ollut. Tällä menetelmällä saattaa astua arvoansaan ja tulla tarranneeksi kiinni putovaan puukkoon. Grillin työkalujaksossa käsittelyssä viivoittimen väärinkäytön vaarat.
August 12 · 42 min
#109. Osake-EM: Suuryhtiöiden mestaruustaisto
Millaiseksi muodostuu tulostaulu, kun suuret eurooppalaiset pörssiyhtiöt pannaan ottamaan mittaa toisistaan ja lajeiksi otetaan muiden muassa arvostus, kasvu ja kyky hurmata analyytikot? Grillin EM-jaksossa vastakkain asettuvat Ison-Britannian, Saksan, Suomen ja muun Euroopan kolmijäseniset joukkueet, ja jaossa on kuusi pokaalia. Varsinaiseksi mitalirohmuksi osoittautuu alankomaalainen puolijohdeteollisuuden laitevalmistaja ASML, joka saa nousta palkintokorokkeelle peräti neljä kertaa. ASML on kisahetkellä myös Euroopan ylivoimaisesti arvokkain yhtiö noin 560 miljardin euron markkina-arvollaan. Nordeasta, Nokiasta ja Koneesta muodostuva Suomen edustusjoukkue kiilaa viimeisen päivän kirillä mitalitilaston kolmanneksi.
August 5 · 59 min
#108. Indeksisijoittamisen lupaus – liian hyvää ollakseen totta?
Valtaosa ammattilaisten hoitamista sijoitusrahastoista häviää pörssi-indeksille. Jos työkseeen markkinoita seuraavat ammattilaiset eivät pärjää indeksille, kuinka todennäköistä on, että silloin tällöin sijoituksia tekevä yksityishenkilö menestyisi paremmin? Akateemisen rahoitustutkimuksen suosimasta tehokkaiden markkinoiden teoriasta seuraa, että sijoittajan ei kannata yrittää "voittaa markkinoita" vaan ottaa markkinatuotto mahdollisimman vähällä työllä ja kuluilla. Siis sijoittaa laajalti hajautettuun matalakuluiseen indeksirahastoon. Tuntuu epäreilulta, että tekemättä juuri mitään menestyy luultavasti paremmin kuin aktiivisesti touhuamalla. Indeksisijoittamisen lupaus kovista tuotoista vähällä vaivalla kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Ehkä se onkin? Indeksisijoittamisen kriitikot ovat vuosikymmenten ajan kysyneet, kuka sitten hinnoittelee osakkeet, jos kaikki sijoittavat passiivisesti. Alliance Bernsteinin tutkijat ovat julistaneet passiivisen sijoittamisen olevan pahempaa kuin marxismi. Indeksinmukainen sijoittaminen on yleistynyt valtavasti, ja Yhdysvalloissa passiivisten rahastojen pääomat ylittivät jo muutama vuosi sitten aktiivisten rahastojen pääomat. Hedgerahastoyhtiö AQR:n perustaja Cliff Asness kysyy, ovatko indeksisijoittajiksi siirtyneet fiksut ("hait") vai tyhmät ("mudut") ja vastaa: fiksut. Jos oletus pitää paikkansa, osakkeiden hinnat määräytyvät entistä enemmän "tyhmien" sijoittajien toimista. Markkinoista on tullut vähemmän tehokkaat. Harvemmilla fiksuilla aktiivisilla sijoittajilla pitäisi siis olla paremmat edellytykset tehdä ylituottoa. Argumentti indeksisijoittamista vastaan on myös indeksien keskittyminen muutamaan suurimpaan yhtiöön. Kaiken lisäksi historiatarkastelu on osoittanut, että tämän hetken suurimmat yhtiöt eivät yleensä ole tulevaisuudessa tuottoisimpia sijoituksia. Jaksossa käydään läpi tutkimuksiin perustuvia argumentteja indeksisijoittamisen puolesta ja sitä vastaan. SPIVA-tutkimus: Suurin osa rahastoista häviää indeksille. https://www.spglobal.com/spdji/en/research-insights/spiva/ PWL Capital / Morningstar: Passiivisten ja aktiivisten rahastojen pääomien kehitys: https://pwlcapital.com/wp-content/uploads/2026/04/YearEnd2025_The-Passive-vs-Active-Fund-Monitor_en.pdf AllianceBernstein: "The Silent Road to Serfdom: Why Passive Investing is Worse than Marxism": https://www.scribd.com/document/323564709/Bernstein-Passive-Investing-Serfdom-Aug-2016 Cliff Asness: "Vähemmän tehokkaiden markkinoiden teoria": https://www.aqr.com/-/media/AQR/Documents/Perspectives/TheLessEfficientMarketHypothesis.pdf?sc_lang=en&hash=7630BDE83CDFC603F55633DDCCDA8560 Dimensional Fund Advisors: Tämänhetken suurimmat pärjäävät jatkossa keskimääräistä huonommin: https://www.forbes.com/sites/kristinmckenna/2021/06/07/is-bigger-better-stocks-tend-to-underperform-after-joining-top-10/ Hendrik Bessembinder: "One Hundred Years in the U.S. Stock Markets”: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=6438198
July 29 · 57 min
#107. Miksi en sijoita asuntoihin?
Asuntosijoitus- ja sijoitusasuntokauppiaat antavat toisinaan ymmärtää, että asuntosijoittaminen olisi tuottoisampaa kuin osakesijoittaminen, vaikka omaisuusluokkia koskevat pitkän aikavälin tilastot todistavat toista. Sijoitusasuntomainoksissa näkee jopa monien kymmenten prosenttien tuottoluku. Kuinka niihin päästään - ja miksi niihin ei ehkä kannata tuudittautua? Jaksossa käydään myös läpi kiinteistösijoittamiselle tyypillisiä riskejä, joita osakesijoittaja ei yleensä kohtaa. Entä miksi en osta kaksin käsin asuntoja, vaikka minusta tuntuu, että parhaillaan eletään pitkään aikaan selvästi parasta aikaa sijoittaa suomalaisiin vuokra-asuntoihin? 0:00 Alku 3:30 Velkavipu toimii myös pörssissä 15:42 Miksi sijoitusasuntomyyjien laskelmia ei kannata aina niellä? 32:55 "Osakesijoittajan ei tarvitse osata mitään" 34:53 Hajautusriski 36:52 Likviditeettiriski 38:24 Miksi en osta asuntoja hikinauha märkänä? 43:13 "Ostan alle markkinahinnan" 45:30 Flippausliiketoiminta 47:43 Kiinteistösijoitusyhtiöt
July 22 · 39 min
#106. Nostalgiajakso: Ensimmäiset pörssikauppani
Juuri 12 vuotta täyttäneenä merkitsin Suomen Viestintäkehityksen osakkeita loppukesällä 1988 järjestetyssä osakeannissa. Kyseessä oli nurkanvaltausyhtiö, ja osakemerkintäpäätös perustui puhtaasti markkinoinnin herättämiin mielikuviin. Huonostihan siinä kävi. Nostalgiajaksossa selailen 7-senttistä Esselten mappia, johon olen arkistoinut paitsi kasinohuuman myös vuosituhannenvaihteen it-kuplan aikaiset kaupankäyntidokumenttini. Osakemuisteluiden lisäksi tarjolla katsaus pörssikaupankäynnin lähihistoriaan.
July 15 · 1 hr 1 min
Kuinka kirja tehdään ja mitä se maksaa?
Millainen on kirjan liiketalous? Käsikirjoituksen kirjoittaminen on kirjan ylivoimaisesti aikaavievin ja kallein työvaihe, joka tosin suomalaisessa käytännössä on kustantamolle hallittavan kokoinen kuluerä. Mitä muita kuluja kirjan julkaisemisesta e-kirjana, äänikirjana ja painettuna teoksena aiheutuu? Grillin erikoisjaksossa käydään läpi kirjan liiketaloutta alkujaan vain äänikirjaksi aiotun Boston-kirjan kautta. Kuinka kirjan kustannusprosessi kustannustoimittajalle lähetetystä käsikirjoituksesta valmiiksi kirjaksi kolmessa formaatissa hoituu reilussa kuukaudessa? Mitä kustannuksia eri vaiheista aiheutuu? Entä kuinka kustantamo tienaa äänikirja-aikana? Kaikki jaksossa esitettävät tiedot koskevat kesäkuussa 2026 ilmestynyttä Boston-kirjaa. Prosessi on poikkeuksellisen vitaviivainen ja muuttuvat kustannukset on minimoitu. Siksi se ei anna oikeaa kuvaa suuren kaupallisen kustantamon prosessinkulusta eikä kuluista. 00:03:30 Kirjaprosessi 00:25:41 Kirjan tekemisen kulut 00:35:14 Kirjasta saatavat tulot
July 8 · 40 min
#105. Huhti–kesäkuun 2026 ostot ja myynnit
Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit. Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä? Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti. Jaksossa mukana ainakin:• Auroora • Eezy • Lumo Kodit • Asuntosalkku • Nokia • Sampo • Scottish Mortgage • Alibaba • KPY • Metso • Finnair • Nokian Panimo • F-Secure Sivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.
June 24 · 1 hr 7 min
#104. Aki Pyysing grillaa grillinpitäjä Karo Hämäläistä
Sadannen Grillin kunniaksi järjestetyissä Grillijuhlissa sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing maksoi kaikkien Grillillä vierailleiden puolesta potut makkaraperunoina ja pani grillinpitäjän tenttiin. Vaikka Pyysing teki haastattelun ”Itse asiassa kuultuna” -hengessä haastateltavan elämäntarinaa mukaillen, eteläkarjalainen pika-aituri pani eteläsavolaisen pitkänmatkannylkyn tiukoille. Ansaittua kritiikkiä sai grillinpitäjän osakesalkku, joka on Pyysingin luonnehdinnan mukaan tehty ampumalla haulikolla Hannoverista Vietnamiin. Salkun suurimpien omistusten joukossa kun on niin hannoverilaista jälleenvakuutusyhtiötä Hannoversche Rückversicherungsgesellschaftia kuin Vietnamin indeksi-etf:ää. ”Suurimpana Nokia, seitsemän pinnaa, Nordea kuusi, Exel neljä…”, haastattelija luetteli grillinpitäjän osakesalkun suurimpia omistuksia. Haastateltava ei vahvistanut eikä kiistänyt tietojen paikkansapitävyyttä. ”Tämä on aivan hirveä pappasalkku!” kuului tuomio. Eipä haastateltavalla ollut siihen mitään vastaanpanemista. 0:00 Alkuselittelyt 11:40 Haastattelu alkaa 19:45 Kirjat ja lehtitöitä 39:17 Huhtamäki 42:57 Osakesijoitukset 1:05:34 Sinappi
June 17 · 26 min
#103. Grilli-cup: Maailman paras osake?
Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä. Kriteereinä ovat yleiset sijoitustyylit ja niiden kriteerit. Ensimmäisellä kierroksella ratkaisee laatu (oman pääoman tuotto), toisella kasvu (toteutunut ja ennustettu liikevaihdon muutos 5 vuoden jaksolla). Välierien voittajat selvitetään EV/EBITDA-arvostuskertoimen avulla (arvo). Voittajan ratkaisee pelivire eli momentti, viimeksi kuluneen 6 kuukauden kokonaistuotto. Datat pohjautuvat 5.6.2026 vallinneeseen tilanteeseen.
June 10 · 1 hr 6 min
#102. Nokian Panimo & Janne Paavola – Grilli paikalla
Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla. Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta. Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta. ”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti. Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi. Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä. Janne Paavolan mukaan loppukesän säällä ei ole enää niin paljon merkitystä. Jos ihmiset ovat kesän alussa alkaneet grillata, kuluttaa juomia tai syödä jäätelöä, he jatkavat tapaa, vaikka säät muuttuisivat kehnommiksi. ”Kun puhutaan prosenttikehityksestä, säällä voi olla kaksinumeroisia vaikutuksia”, Paavola sanoo. Listautuessaan Nokian Panimo keräsi rahaa kasvuinvestointeihin. Niistä jo tuolloin valmistumassa oli viime kesäksi käyttöön saatu logistiikkakeskus, jossa päästään vierailemaan Karon Grillin Grilli paikalla -jaksossa. Jaksossa haastattelun jälkeen tehdään tehdaskierros Nokian Panimon tuotannossa mallasvarastosta tap roomiin ja kauppaan asti. Alkuvuoden neljästätoista uudesta tuotelanseerauksesta suurin osa kohdistui muihin juomakategorioihin kuin olueen. Nokian Panimon limuilla on vakiintuneet faninsa, ruoterepertoaariin kuuluu myös siidereitä ja lonkeroita. Mocktaileissa eli alkoholittomissa cocktaileissa Nokian Panimo on Paavolan mukaan markkinajohtaja. Uutena tuotealueena Nokian Panimo on ryhtynyt valmistamaan tölkkeihin pakattuja hiilihapotettuja makuvesiä. Muiden tuotekategorioiden kuin oluen kasvattaminen on Nokian Panimolle suotuisaa siksikin, että lainsäädäntö asettaa oluen myynnille rajan: pienpanimon statuksen ja sitä kautta saatavan verohyödyn edellytyksenä on, että vuoden aikana tuotettu alkoholipitoisen oluen määrä on alle 15 miljoonaa litraa. Viimevuotinen olutvolyymi saa tuplautua ennen kuin rajaa aletaan kolkutella. Yhteistyössä: Nokian Panimo
June 3 · 32 min
#101. Mistä tunnistaa hyvän listautumisen?
Listautumisanti on poikkeuksellinen tilanne, jossa tavanomaisen yhtiöanalyysin lisäksi voi olla hyvä tarkastella listautumisen luonnetta ja teknisiä yksityiskohtia. Niiden perusteella voi yrittää uumoilla yhtiön osakekurssin lyhyen aikavälin kehitystä. Monologijaksossa käyn läpi koko prosessin, jolla tutustunut pörssitulokkaaseen ja päätän osallistumisesta sen osakeantiin tai -myyntiin. Aiemmin Grillissä on käsitelty sitä, mitä tilastot kertovat listautumisista. Kannattaako niihin osallistua ja millä taktiikalla? Aiempi jakso: https://www.youtube.com/watch?v=Ch3yAfD70F0
June 1 · 29 min
Grilli-Ekstra: Toimistoista tuli infraa – Ei näin, KPY!
Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen hallinnoinnista private equity -salkku. Kuopion Telefooniosakeyhtiöstä KPY-osuuskunnaksi 140 vuoden aikana muuttunut yhtiö on listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Puolet KPY:n taseesta on yhtä kuin kiinteistösijoitusyhtiö Novapolis. Sen vuokrausaste on 86 prosenttia, mikä kuvaa markkinan vaikeutta. Se ei kuopiolaisia pelota, vaan KPY rakentaa lisää neliöitä. Savon Sanomien vanhan toimitalon tilalle Vuorikadulle nousee uusi 30 miljoonan euron kiinteistö. KPY kaivautuu entistä syvemmin kiinni kotikaupunginsa toimistomarkkinaan. Lisäksi KPY omistaa listaamattomia yhtiöitä. Näistä omistuksistaan se haluaa eroon. Jatkossa tarkoitus on ryhtä sijoittamaan rahaa rahastojen kautta. Ekstra-Grillissä poimintoja KPY osk:n listautumisesta.

Showing 1–20 of 30 episodes